Muay Thaita Karjalassa

7.3.2018

Mistä kaikki alkoi?

Lähdin joitain vuosia sitten töihin Joensuusta Petroskoihin, ja thainyrkkeilykärpäsen tuoreesti puraisemana halusin jatkaa harrastusta Venäjällä. Löysin Fighter Gymin ja siellä valmentavan Ivan Andrienkon, jonka salille suunnistin kymmenen sanan venäjänkieleni kanssa.

Vaikka aluksi minua luultiin pikkujunnun äidiksi, venäjästäni ei saatu mitään tolkkua, matka kotoa salille kesti tunnin romuisella pikkubussilla ja thainyrkkeilytaitoni olivat niin ja näin, päädyin osaksi treeniporukkaa ja kävin jopa ottelemassa.

Takkiin tuli niin että rytisi, mutta thainyrkkeilymuistojen eliittiä siitä itselleni tuli. Ilmapiiri oli sellainen, että kannustavan valmentajan ja treenikavereiden voimalla olisin käynyt vaikka sotanorsua vastaan.

Joensuuhun palattuani syntyi ajatus treenimatkasta Petroskoihin. Niina Myllerin kanssa jutellessa ajatus muuttui puolitoista vuotta sitten suunnitelmaksi, josta myös Fighter Gymin Ivan innostui. Ensimmäiselle leirille lähti viiden hengen ryhmä, ja kansainvälisiä urheilijoita (eli meitä :D) odotti mittariini nähden valtava määrä thainyrkkeilijöitä ja hyvin järjestetty thainyrkkeilyviikonloppu.

leri0117

Nyt reissuja on tehty jo kolme. Viimeksi helmikuun lopulla pakkasimme kavereiden kanssa treenikassit täyteen varusteita ja vaihtovaatteita, ja suuntasimme Joensuusta viikonlopuksi kohti Petroskoita. Meitä oli huoltojoukkoineen yhteensä seitsemän, joten henkilöautollisen lisäksi osa lähti reissuun reittibussilla. Vaikka monesti Petroskoin mielletään olevan lähellä, niin matkaan Äänisen rannalle kuluu bussilla yli seitsemän tuntia. Kyse ei siis ole ihan lähialuematkailusta, vaan homma kysyy istumalihaksia ja viisumin verran paperinpyöritystä.

Miksi yhä uudestaan?

Fighter Gymin sali löytyy Petroskoin laitakaupungin kerrostalossa. Tila lienee toiminut toimistona tai kauppana, mutta siitä on harrastajien kanssa tehty pesunkestävä thainyrkkeilyluola nyrkkeilysäkkeineen ja tatameineen. Paikalliset harrastajat ovat salilla kuin kotonaan, mikä välittyy myös treenien tunnelmasta – vaikka treenattaisiin kovaakin, niin kuulumisten vaihtaminen ja kaverin neuvominen kuuluvat asiaan. Salin ilmapiiristä välittyy yhteinen halu tulla paremmaksi, ja vastuuta kehittymisestä kantavat valmentajan ja itse urheilijan lisäksi myös treenikaverit, jotka ensin väsymättä neuvovat ja opastavat ja toisaalta myös säälimättä haastavat nostamaan tekemisen uudelle tasolle. Ivan valmentaa ammatikseen, ja opetuksesta välittyy kunnioitus Muay Thain perinteitä kohtaan, halu kasvattaa harrastajista menestyviä urheilijoita sekä tarjota nuorille thainyrkkeilyn kautta eväitä tulevaisuuteen.

boi1

Leirien lisäksi olemme tehneet kisamatkoja puolin ja toisin, ja suunnitteilla on yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen edelleen. Olisi hienoa, että yhdessä tekemisestä, toisilta saatavasta opista ja muista matkan hienouksista pääsisi osalliseksi mahdollisimman moni. Paitsi että matkalla on mukavaa, treeni on tasokasta ja kavereita on kiva nähdä, yhteisten tapahtumien järjestäminen hyvässä porukassa on mahtavaa! Kyse ei ole vain paremmaksi thainyrkkeilijäksi tulemisesta, sparrierän tai kisojen voittamisesta, vaan thainyrkkeilykulttuurin vahvistamisesta ja kipinän kasvattamisesta. Yhdessä tekemällä ja oppimalla tietysti. Suunnitelmat ensi kesää varten on lyöty tulille, ja toivottavasti saamme kevään aikana myös petroskoilaisia vieraita Suomeen.

P4296031

Treenipäiväkirja

1. päivä

Aamun ensimmäiset harjoitukset potkaistiin käyntiin yhdeksältä. Kaikki olivat melko hyvin levänneitä, vaikka saavuimme edellisenä iltana puolen yön aikaan. Viiden MMA Joensuun harrastajan lisäksi tiimi vahvistui Muay Triben Anterolla. Aamutreenit alkoivat yhteisellä verryttelyllä. Hölkän ja verryttelyjen jälkeen lämpöä lisättiin paritekniikalla, jossa saatiin rutiinia ja toistoja. Pari uutta ideaa jäi lämmittelyn myötä myös mieleen hautumaan. Varsinaisen treenin aikana paritekniikka jatkui ristikkäisten iskujen teemalla samalla, kun valmentaja piti yksitellen tyynyeriä osallistujille. Lopuksi tehtiin lihaskuntoa ja venyteltiin yhteisesti. Kivaa oli, ja yksinkertaisen teeman ympärille vapaasti rakennettava paritekniikka oli itselleni mieluisa harjoittelun muoto.

Salin tunnelma oli lajin thaimaalaiseen alkuperään nähden hyvin autenttinen: lämmintä oli liki 30 astetta – yli tai muutaman asteen.

Ulkona paukkuvassa pakkasessa oli hyvä treeninlopuksi käydä höyryämässä enimmät hiet pikkulinnuille lämmöksi. Aiemmilla kerroilla harrastajia on tullut Pietarista saakka, mutta nyt osallistujat olivat Petroskoin eri seuroista sekä eri puolilta Karjalan tasavaltaa.

P1018537

Päivällä osallistujilla oli mahdollisuus käydä palautumassa treenistä uimahallissa. Varsinaista harjoitusta ei ollut, mutta jokainen sai omien toiveidensa mukaan uida, rentoutua poreammeessa, ottaa kovia vauhteja vesiliukumäessä ja saunoa. Vesiliukumäessä taisi tulla uusi henkilökohtainen nopeusennätys.

Illan harjoitusta varten suunnattiin Petroskoin nyrkkeilytalolle. Yhteisen lämmittelyn jälkeen startattiin sparrit.

Oli mahtavaa nähdä, miten aiemmin vastaan tulleet sparrikaverit olivat kehittyneet sitten edelliskerran.

Petroskoissa harrastaa paljon junioreita, jotka treenaavaat tavoitteellisesti ja ovat hyvin taitavia. Sparreissa kaikki halusivat kehittää itseään, ja thainyrkkeilyn ilo välittyi. Lisäksi Antero sai oman fanijoukkonsa, kun kerta toisensa jälkeen lakosi taitojaan testaamaan lähteneitä ottelijoita. Yhteiskuvia otettiin ainakin albumin verran. Eriä ei tullut laskettua, mutta olihan niitä.

Harmillisesti osa joutui jättämään sparrit väliin kolhujen vuoksi, mutta Ilta päättyi hyvään ruokaan ja iloisiin tunnelmiin. Petroskoi otti meidät jälleen hyvin vastaan, gruusialainen ruoka ei pettänyt ja majapaikkamme hostel Brusnikan huone tuntui ja tuoksui kotoisalta.

2. päivä

Toisena leiriaamuna herätyskello tuntui armottomalta tiiviiden yöunien jälkeen, mutta hostellin keittiössä nautitun pikakahvi ja kaalipiirakan jälkeen silmät saatiin auki. Pikapikaa otimme tavaramme ja suuntasimme salille.

Alkuverryttelyn aikana pääsimme myös onnittelemaan venäläisiä jääkiekon olympiakullasta.

Lämmittelyssä tehtiin tuttuja juttuja – hyppynarua, hölkkää, venyttelyä. Kiersimme tatamia käsiä pyöritellen ja jalkoja heitellen samalla, kun valmentaja selosti puhelimen ruudulta seuraamansa pelin kulkua. Pikkuhiljaa edellispäivän treenaamisesta muistuttaneet sementitkin alkoivat sulaa lihaksista.

Pariharjoituksissa kävimme läpi käsien hallintaa ja polvi- ja kyynärpäälyöntejä puolietäisyydeltä, potkut vs. lyönnit- harjoituksia sekä jalan kiinniotosta irtautumista. Samalla valmentaja piti potkutyynyjä aina kahdelle treenaajalle kerrallaan.

Pidän tästä konseptista: paritekniikassa pääsee harjoittelemaan tekniikkaa niin, että toinen reagoi omaan tekemiseen, mutta antaa kuitenkin tilaa onnistumisille. Tempoa ja intensiteettiä voi nostaa tason mukaan, ja ainakin oma parini kanssa askeleet sopivat niin hyvin yhteen, että pääsimme ihan tosissaan yrittämään osumia kulloinkin sovitulla tekniikalla. Kun oma vuoro potkutyynyille sitten tulee, valmentaja korjaa virheitä, asentoa ja muistuttaa putoilevasta suojauksesta ja pitää hyvää tempoa yllä.

P1018614

Harjoitusten välissä kävimme lounaalla valmentajan ja hänen perheensä kanssa. Petroskoista löytyy hyvin edullisia ruokapaikkoja, joissa vatsansa saa täyteen alle viidellä eurolla. Myöskään käyttämämme taksit eivät vieneet vararikkoon – yhden matkan hinnaksi kaupungin sisällä tuli noin pari euroa.

Leirin viimeinen harjoitus oli taas nyrkkeilytalolla. Miehiä oli paikalla entistä enemmän, ja he pääsivät salin keskelle kehään sparraamaan. Me vähän pienemmät sparrasimme parketilla, mikä alkuihmetyksen jälkeen ei ollut oikeastaan hullumpaa. Tempo pidettiin sen verran rauhallisena, että kaikki pysyivät pystyssä, ja sanattomasta sopimuksesta pyyhkäisyt ja kaadot jätettiin mallauksen tasolle. Lopuksi tehtiin säkeillä parisataa polvea, punnerrettiin, rutistettiin vatsoja, venyteltiin sekä tietenkin otettiin lukuisia kuvia, jaettiin kiitoksia sparrikavereille ja halattiin heipat. Nyrkkeilytalon vahtimestari hukutti meidät vielä kiitoksiin käynnistä ja vannotti tulemaan uudestaan (lupasimme).

P1018715

Kiitos kuvista Eino Iivari ja Eilla Kinnar

Jaa höpinöitä muillekkin:

Laura Routa Fight Promotion

Laura

Laura on yhdistyksen sihteeri ja thainyrkkeily on auttanut Lauraa kotiutumaan, kun työt ja opinnot ovat vieneet ympäri Venäjää ja Kiinaa. Lauran tärkein tehtävä promootiossa on tuoda Pohjois-Karjalassa järjestettäviin tapahtumiin kansainvälisiä kilpailijoita.